215 Viialainen Matti

215 Viialainen Matti Uudenmaan vaalipiiri SDP valtiotieteen maisteri, apulaisjohtaja Ikä: 60 v Kotisivu: http://www.viialainen.fi

Ehdokkaan oma esittely: Olen toiminut SAK:n yhteiskuntapoliittisen osaston apulaisjohtajana vuodesta 2000 lähtien. Päävastuualueenani on elinkeinopolitiittinen edunvalvonta. Olen mm. Finnvera Oy:n hallituksen ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusneuvoston jäsen. Energia- ja ympäristöasiat sekä työvoiman liikkuvuuteen ja saatavuuteen liittyvät asiat kuuluvat vastuulleni. Aiemmin toimin mm. Eurooppalainen Suomi ry: toiminnanjohtajana sekä Vasemmistoliiton ensimmäisenä puoluesihteerinä 1990-1995. Nuoruudessani olin mm. Teiniliiton puheenjohtaja ja Varusmiesliiton järjestösihteeri. Olen syntynyt Leppävirralla 1953. Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri. Pääaineeni oli poliittinen historia. Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta ja kolme aikuista lasta. Lapsenlapsia on kaksi.

Oma vastaus
Viialainen Matti

1	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomen työmarkkinoilla tulisi ottaa oppia Tanskasta, missä irtisanominen on helpompaa mutta työttömyysturvan taso korkeampi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Tanskan mallin ydin on tiivis kolmikantayhteistyö ammattikoulutuksen ja työvoimapolitiikan toimeenpanossa. Työnvälitys on tehokasta, työn tai koulutuksen vastaanottovelvoite toimii. Työnsä menettäville löytyy pian uusi työ- tai koulutuspaikka. Näiltä osin meillä olisi paljonkin opittavaa Tanskasta. Yksityisen puolen irtisanominen ei Suomessa ole, kuten Lohjalla tai Joensuussa on nähty, erityisen vaikeaa, lisäksi on lomautusvaihtoehto. Tarvitsemme turvaa muutoksessa eli suomalaisen sovellutuksen.
2	Tulisiko Suomen houkutella ulkomaalaista työvoimaa?
	Kyllä. Työlupia on myönnettävä nykyistä joustavammin tarpeen mukaan, mutta ei ole syytä pyrkiä laajamittaiseen siirtolaisuuteen.   Nykyinen käytäntö on hyvä.   Ei, vaan nykyistä käytäntöä tulisi tiukentaa. Viialainen, Matti: Työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle jo nyt joka vuosi enemmän työntekijöitä kuin uusia tulee tilalle. Yhtenä keinona torjua työvoimapulaa voi toimia työperusteinen maahanmuutto sekä lähialueilta tapahtuva tilapäinen työssäkäynti, ns. pendelöinti. Ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan täydentämään, ei korvaamaan kotimaista työvoimaa.Tärkeää on jo maassa asuvien maahanmuuttajien työllistäminen ja sen varmistaminen, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan aina suomalaisia työehtoja.
3	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Globalisaatio ja vapaakauppa ovat olleet suomalaisten hyvinvoinnille pääosin hyödyksi.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Suomi on pieni kansantalous. Hyvinvointimme edellyttää vientiä, jonka osuus kansantulosta on noin 40 %. Suomalainen ay-liike on perustellusti tukenut kaupan vapauttamista aina 1950-luvulta alkaen, viimeksi mm. EU- ja Emu-jäsenyyttä. Työpaikkamenetyksiä on ollut ja tulee olemaan rajojen avautumisen takia, mutta olisimme paljon köyhempiä, jos viennillemme, joka kasvoi viime vuonna 17 %, alettaisiin taas kasata esteitä. Globalisaatio vähentää köyhyyttä mm. Kiinassa ja Intiassa, mikä on hyvä asia.
4	Alkoholiverotusta kevennettiin vuonna 2004. Miten alkoholiverotusta tulisi kehittää?
	Veroa tulisi edelleen keventää.   Nykyinen taso on sopiva. Väkevien juomien verotusta tulisi kiristää.   Alkoholin verotusta tulisi kiristää kauttaaltaan. Viialainen, Matti: Väkevien verotusta tulee jonkin verran kiristää, mutta huomioiden Viron tuonnin luoma kilpailutilanne. Parasta olisi, jos koko EU nostaisi alkoholiveroja, mutta sen varaan ei kannata liiaksi laskea. Ei taida auttaa muu kuin opetella juomaan sivistyneemmin. Asennekasvatusta siis.
5	Yleinen arvonlisävero on Suomessa 22 prosenttia. Ruoalle säädetty arvonlisävero on alempi eli 17 prosenttia.
	Ruoan arvonlisäveroa tulisi nostaa. Nykyinen taso on hyvä.   Ruoan arvonlisäveroa tulisi alentaa. Viialainen, Matti: Etusijalle on asetettava työn verotuksen keventäminen. Jos pelivaraa vielä jää, on ensiksi alennettava ravintoloiden ja työmaaruokaloiden ruokatarjoilun alv nykyisestä 22 %:sta 17 %:iin, jotta palvelutyöpaikat ja lisääntyisivät osin itsepalvelun kustannuksella.
6	Palkkaverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Keventää reilusti. Keventää jonkin verran.   Pitää nykyisellään.   Kiristää. Viialainen, Matti: Työnteon verotus on edelleen Suomessa varsin kireää, vaikka Lipposen ja Vanhasen hallitukset ovatkin tuloratkaisujen osana keventäneet laskennallisesti verotusta noin 6,2 mrd. eurolla. Samaan aikaan kokonaisverotulot ovat kasvaneet talouskasvun,parantuneen työllisyyden ja ostovoiman ansiosta kuitenkin miltei 25 mrd. eurolla.Tätä tuloksellista linjaa on viisasta jatkaa ja kytkeä tarkempi kevennysmäärä tupoon. Pelivara riippuu talouskasvusta, mutta on ehkä hieman edelliskausia pienempi.
7	Perintöverotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella
	Kiristää.   Pitää nykyisellään.   Keventää vain yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Keventää kauttaaltaan.   Perintövero tulisi poistaa kokonaan. Viialainen, Matti: Perintöveron tuotto on kansakunnan vaurastumisen ansiosta vahvassa kasvussa. Se on jo noin 540 milj. eruoa. Rajoihin ei ole tehty tarkistuksia sitten 1990-luvun puolivälin, jolloin perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin. Uuden hallituksen tulee asettaa työryhmä laatimaan ehdotus vuoden 2008 alusta sovellettavasta perintöverotuksesta. Tinkimättä juurikaan nykytuotosta alarajat ja lähiomaisten verokohtelu on syytä korjata. Tarkat laskelmat ja uudistus tarvitaan.
8	Lapsilisä on tätä nykyä ensimmäisestä lapsesta 100 euroa kuukaudessa ja lisä nousee portaittain niin, että viidennestä lapsesta lähtien se on 172 euroa kuukaudessa. Mitä lapsilisille tulisi tehdä?
	Nostaa kaikista lapsista nykyjärjestelmän mukaisissa suhteissa. Nostaa painottaen vähälapsisia perheitä.   Nostaa painottaen monilapsisia perheitä.   Korotukset eivät ole tarpeen. Viialainen, Matti: Lapsilisät ovat kansainvälisestikin katsoen varsin ainutlaatuinen ja hyvä keino tasoittaa lapsettomien ja lapsiperheiden välisiä tuloeroja.Yksinhuoltajien ahdingon helpottamisessa lapsilisät ovat erityisen tärkeitä. Käytettävä rahamäärä tuskin voi olla niin suuri, etteikö korotuksia olisi kohdennettava. Silloin on aloitettava ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta lapsesta. Syntyvyyden lisäämisenkin kannalta tämä painopiste on oikea.
9	Vapaaehtoisia eläkevakuutuksia tuetaan nykyisin veroedulla. Pitäisikö eläkesäästämisen veroetu laajentaa myös muihin säästötapoihin kuten osakkeisiin, rahastoihin ja talletuksiin?
	Kyllä.   Ei.   Nykyinenkin veroetu pitää poistaa. Viialainen, Matti: Eläkevakuutusten veroetua supistettiin - aiheellisesti- pääomaverouudistuksen yhteydessä . Ei ole neutraalia, että yhtä pitkäaikaissäästämisen muotoa tuetaan ja muita ei. Yksinkertaisinta olisi tietenkin poistaa eläkesäästämisen verotuki, mutta se ei taida olla realistista. Siksi esimerkiksi kotimaisiin osakkeisiin sijoittamista voitaisiin suosia samalla tavoin. Riskinä tosin on, että kun pahalle antaa pikkusormen, vie se kohta koko käden. Lakisääteisiä eläkkeitä ei saa horjuttaa ostoeläkkeillä.
10	Suomessa on keskusteltu energian hinnannoususta sekä pörssissä noteeratun Fortumin johdon optioista. Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi perustaa uusi valtiollinen energiayhtiö?
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Fortumissa ja Kemijoki Oy:ssä on jo valtion enemmistö. Fortum omistaa lisäksi huomattavan siivun TVO:sta. Tämä valtion omistus kyllä riittää. Vahva Fortum tarvitaan Luoteis-Venäjän ja Itämeren energiamarkkinoille, eikä yksipuolinen aseistariisunta (vrt. Norjan Statkraft, Ruotsin Vattenfall)ole järkevää. Kotimaisen kilpailun tehostamiseksi kuudennen ydinvoimalan osakkuuspohjaa on laajennettava. Purasjoen ehdotus vesivoiman irroittamisesta Fortumista toteutuisi, jos Kemijoki ostaisi sen.
11	Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä?
	Sähkön ja polttoaineiden verotusta tulisi tuntuvasti kiristää. Sähkön ja polttoaineiden verotusta voitaisiin kiristää hieman, mutta pääpainon kulutuksen kasvun hillinnässä tulisi olla valistuksessa.   Säästöön tulisi pyrkiä vain valistuksen keinoin.   Energiankulutuksen kasvua ei tarvitse hillitä. Viialainen, Matti: Päästökaupan oloissa ei pidä soveltaa päällekkäisiä ohjauskeinoja sähköntuotantoon . Siksi sähkövero on pudotettava EU:n mininimitasolle, jotta teollisuutemme työpaikat ovat samalla viivalla esim. Ruotsin kanssa. Liikennepolttoaineissa voidaan sen sijaan lisätä CO2-perusteista verotusta ja suosia esim. biodieseliä.
12	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Suomeen tulisi rakentaa kuudes ydinvoimala.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Sähkön kulutus oli viime vuonna 90 Twh ja nousee v. 2025 noin 108 Twh:iin. Suomen CO2- päästöt ylittävät jo nyt ns. Kioto-rajan keskimäärin 12 milj. tonnilla vuosittain. Jos EU:n komission esitys 20 %:n lisäleikkauksesta v. 1990 tasoon toteutuu, ylitys on v. 2020 noin 30 milj. tn. Sähkön-ja päästöjen vähennystarveyhtälö ei mene millään mene umpeen muutoin kuin rakentamalla kuudes ydinvoimala. Lisäksi tarvitaan lisää vesi-,bio- ja tuulivoimaa sekä energiatehokkuuden parantamista.
13	Millaista linjaa Suomen tulisi ajaa EU:n ilmastopolitiikassa?
	EU.n tulisi olla edelläkävijä ja rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, vaikka muut kuten USA ja Kiina eivät vielä siihen olisi halukkaita. Päästöjä on vähennettävä globaalisti, mutta EU:n ei tule sitoutua vähennyksiin enempää kuin muutkaan maat.   Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen ei ainakaan vielä ole ajankohtaista. Viialainen, Matti: EU:n osuus kasvihuonekaasupäästöistä on nyt n. 14 % ja se laskee alle 10 %:n v. 2020 mennessä ennen muuta Kiinan ja Intian takia. Komission ehdotus vähentää globaalisti päästöjä 30 %:ia on kannatettava, mutta sen sijaan EU:n yksipuolinen 20 %:n vähennystavoite ei ole neuvottelutaktisesti järkevä. EU:n on ensin käytävä todelliset neuvottelut erityisesti USA:n ja Kiinan kanssa vähennystavoitteesta. Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun. Esim. päästökauppa on tehokas vain, jos se on globaali.
14	Suomessa on tällä hetkellä 220–250 sutta. Määrä on
	Liian pieni. Sopiva.   Liian suuri. Viialainen, Matti: Paikallisesti susia voi olla liikaa, mikä näkyy siinä, että sudet syövät kotieläimiä ja erityisesti metsästyskoiria ja jopa kotipihasta. Lasten turvallinen koulumatka tai poronhoito ei myöskään saa vaarantua liiallisen susikannan takia. Päätösvaltaa vahinkoa aiheuttavien yksilöiden metsästyksestä on siirrettävä Brysselistä kotimaahan.
15	Pitäisikö rekisteröidyssä parisuhteessa eläville homo- ja lesbopareille sallia adoptio-oikeus?
	Kyllä, heille tulisi sallia samat oikeudet kuin avioliitossa oleville. Perheen sisäinen adoptio, jossa toinen puolisoista voi adoptoida kumppaninsa lapsen, tulisi sallia.   Samaa sukupuolta oleville ei tule sallia adoptiota. Viialainen, Matti:
16	Suomessa on päätetty, että analogiset televisiolähetykset loppuvat 31.8.2007. Tulisiko päätös purkaa ja antaa analogisille lähetyksille jatkoaikaa?
	Kyllä. Ei. Viialainen, Matti:
17	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Poliisin valtuuksia tulisi lisätä rikollisuuden torjumiseksi ja yleisen turvallisuuden lisäämiseksi.
	Täysin samaa mieltä. Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä.   Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Puhelinkuuntelu, dna-tunnistus ja muut uuden tekniikan tarjoamat keinot ovat tehokkaita keinoja rikostorjunnassa ja rikosten selvittämisessä. On hyvä, että näitä keinoja on lainsäädännöllä viime vuosina lisätty. Jonkin verran voidaan vielä lisätä poliisin valtuuksia vakavien rikosten ehkäisemiseksi. Kansalaisten oikeusturva on kuitenkin myös pidettävä mielessä, kun valtuuksien ja oikeuksien rajaa vedetään.
18	Miten Suomen puolustus tulisi järjestää?
	Liittymällä Natoon ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta. Liittymällä Natoon ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.   Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja säilyttämällä yleinen asevelvollisuus.   Pysyttelemällä Naton ulkopuolella ja luopumalla yleisestä asevelvollisuudesta. Viialainen, Matti: Suomi ei liity Natoon, koska suurimmat puolueet ja TP ovat ilmoittaneet, ettei asia ole ajankohtainen. Tämä on melkoista riskinottoa, eikä perustu tosiasioihin, joista tärkein on Venäjän paluu varsin itsetietoiseksi suurvallaksi. Nato-allergia vähentää Suomen poliittista vaikutusvaltaa mm. kriisinhallinnassa ja voi pahimmallaan vaarantaa turvallisuutemme. Parempi elää turvatakuilla kuin ilman niitä. Nato olisi hyvä selkänoja, kun mitä tarpeellisin talousyhteistyö Venäjän kanssa tiivistyy.
19	Tulisiko Turkki ottaa EU:n jäseneksi, jos se täyttää jäsenyyden ehdot?
	Kyllä.   Ei. Viialainen, Matti: Turkki on taloudellisesti merkittävä, lähes 100 miljoonan ihmisen maa. Lisäksi se on tärkeä silta EU:n ja islamilaisten maiden välillä. Taloudelliset ja geopoliittiset syyt puoltavat jäsenyyttä. Jäsenyysperspektiivi auttaa myös Turkin omaa demokratiakehitystä ja mm. ihmis- ja ay-oikeuksia.
20	Miten haluaisitte tarkistaa presidentin valtaoikeuksia?
	Presidentin ulkopoliittista valtaa tulisi vähentää valtioneuvoston hyväksi.   Presidentin tulisi johtaa ulkopolitiikkaa vastakin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta ei osallistua enää EU:n huippukokouksiin.   Presidentin valtaoikeudet tulee säilyttää nykyisinä.   Presidentin valtaoikeuksia tulisi lisätä nykyisestä. Viialainen, Matti: Kahden lautasen päätöksenteko on ongelmallinen EU-jäsenyyden oloissa, sillä sisä-ja ulkopolitiikan välinen viiva on veteen piirretty. Parlamentarismia on vahvistettava, kuten työväenliike ja mm. Ståhlberg jo v. 1918 esittivät. Vahva presidentti on oikeiston korvike kuningasvallalle. Valtaoikeuksien riisuminen ei koskisi istuvaa presidenttiä. Uusi valtiosääntö tulisi voimaan 2012. Myös päävastuu Venäjän ja USA:n suhteista pää- ja ulkoministerille, sillä hallituksella politiikan toimeenpanovastuu.
21	Suomessa korkeakouluopiskelu on maksutonta. Miten tulisi menetellä vastedes?
	Korkeakouluopetuksen tulee olla vastaisuudessakin maksutonta. EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoille tulisi säätää lukukausimaksu.   Korkeakouluihin tulisi säätää kaikille lukukausimaksu. Viialainen, Matti: Ei ole järkevää, että suomalaiset veronmaksajat kustantavat ns. kolmansien maiden kansalaisten opiskelun Suomessa. Se ei myöskään edistä koulutuspalvelujen vientiä. Varattomille ja lupaaville opiskelijoille voidaan myöntää stipendejä. EU-kansalaisille opiskelu tulee säilyttää maksuttomana.
22	Miten opiskelijoiden toimeentuloa tulisi ensisijaisesti tukea tulevaisuudessa?
	Korottamalla opintorahaa. Kannustamalla opiskelijoita rahoittamaan opintonsa nykyistä enemmän opintolainalla.   Kannustamalla opiskelijoita entistä enemmän työntekoon opintojen ohella nostamalla tulorajaa, jonka verran opiskelija voi ansaita menettämättä opintorahaansa. Viialainen, Matti: Opintotukijärjestelmä, opintoraha mukaan lukien on Suomessa varsin hyvätasoinen muihin EU-maihin verrattuna. Opiskeluaikojen lyhentämistarvetta ja opintorahan mahdollista korottamista on tarkasteltava samalla kertaa. . Opintolaina on jo tehty verotuksessa vähennyskelpoiseksi, joten sen ottamisen kynnystä on madallettu. Se on oikein, sillä opiskelu on nähtävä investointina tulevaisuuteen.
23	Suomessa on käynnissä kuntauudistus. Yhtenä tavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää nykyisestä 416:stä. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
	Noin 400 kuntaa.   Noin 300 kuntaa.   Noin 200 kuntaa. Noin 100 kuntaa. Viialainen, Matti: Alkavalla vaalikaudella päästään toivottavasti jo lähemmäksi 300 kuntaa. Optimaalinen kuntajaotus vastaisi työssäkäyntialueita, joita on noin 80. Kuntien lukumäärä on peräisin 1800-luvulta hevos- ja kirkkoveneajalta. Kansalaisten edut eli palvelujen saatavuus on asetettava hallinto- ja reviirirajojen edelle, siksi kuntareformi on välttämätön. Paikallista identiteettiä on kuitenkin liitoksissa kunnioitettava ja kulttuurisesti vahvistettavakin.
24	Mikä on paras keino turvata kansalaisten kunnalliset palvelut?
	Valtion on annettava kunnille lisää rahaa.   Kuntien tulisi kattaa lisärahoituksen tarve kiristämällä verotusta tai nostamalla asiakasmaksuja. Kuntien tulisi tehostaa omaa palvelutuotantoaan.   Kunnissa tulisi hyödyntää selvästi nykyistä enemmän ostopalveluita. Viialainen, Matti: Vanhasen ja Lipposen II hallitus antoivat kunnille jo tuntuvasti lisärahaa. Kuntatalous onkin valtionosuuksien ja työllisyyden paranemisen sekä yleisen talouskasvun myötä vahvistunut. Myös menokehityksen hillinnästä on ensimmäisiä merkkejä viime vuoden tilinpäätöksissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus, siis molemmat, ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta palvelujen saatavuus ja laatu taataan. Tuottavuuden nousu ja mittava eläköityminen mahdollistavat myös tarpeellisen kuntapalkkojen noston.
25	Päivähoito-oikeuden rajoittamista on esitetty yhdeksi vaihtoehdoksi, kun kunnat etsivät keinoja pitää sosiaalimenojen kasvu kurissa. Miten suhtaudutte ajatukseen?
	Lasten päivähoito-oikeutta ei saa rajoittaa.   Päivähoito-oikeutta tulee rajoittaa, jos toinen vanhemmista on kotona.   Jokaiselle automaattisesti kuuluvasta, niin sanotusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta tulisi luopua. Viialainen, Matti: Tapauskohtaista harkintaa pitää olla, koska moniongelmaisissa perheissä on lapsen etu, että hän saa edes päiväkodista hoivaa ja lämpimän aterian. Siksi en lähtisi yleisesti rajoittamaan päivähoito-oikeutta. Myönnän kuitenkin, että kolikolla on toinenkin puoli. Osa vanhemmista laiminlyö tällä tavoin omaa kasvatus- ja hoivavastuutaan. Vetäisin rajan osapäiväpaikan kohdalle niissä kunnissa, joissa on jonoja. Eli rajaisin subjektiivisen oikeuden osapäiväpaikkaan.
26	Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Sairaanhoidon potilasmaksut pitäisi porrastaa tulotason mukaan.
	Täysin samaa mieltä.   Jokseenkin samaa mieltä.   Jokseenkin eri mieltä. Täysin eri mieltä. Viialainen, Matti: Meillä on jo progressiivinen verotus, jota kannatan